perjantai 5. heinäkuuta 2013

hämmentäviä hetkiä

Jännä juttu... Vakiintunut elämä jatkuu ja unirytmi on perseellään. Onneksi meiän olohuoneen sohvalla on kiva istuskella ja katella dr. philiä. Hieno mies, hienot kalapuikot. Btw, pojat on jo useamman kerran uhannu viedä tän sohvan meiltä, mut voin vannoo että oon sen verran juurtunu tähän, että ei ne ainakaan ilman mua tätä saa. Ja siinä vaiheessa ku mie tuun messiin, niin kellään ei oo enää kivaa. IHIHIHI. Paitsi miulla. 

Aattelin ilmottaa tässä samalla senki, että uskon kovasti kohtaloon ja karman lakiin. Kaikki ei vaan mitenkään päin voi tapahtua sattumalta. Kaikkeen on joku syy. Ja ainaku teen jotain pahaa jollekin, niin mulle tapahtuu jotain pahaa. Nii, ja päinvastoin. Muttakun negatiivinen ja kiero mieli, puhutaan vaan pahuudesta. Hmm, ottaisin esille esimerkkejä, mutta jos joku sattuu tätä tekstiä vaikka oikiastikkin vilasemaan, niin ehkä on parempi piettää tietyt asiat vain itellään. 
Tämmönen nopia esimerkki yleisesti kuitenki: jos oon ollu tietosesti tekemässä jotain väärin, vaikkapa huonoja valintoja tai moraalisesti arveluttavia tekoja, miun tielle on tullu esteitä. Vähänniinkö semmosiksi risteyksiksi tai taukopaikoiksi, tavallaan hidastamaan menoa ja antamaan vielä mahollisuuden muuttaa suuntaa. Joskus hyvinä aikoina suunta muuttuu, heikkoina hetkinä ei. 

En tosin myönnä olevani mitenkään paha ihminen, ja tuskinpa sitä olenkaan. 

Niin ja sit se kohtalo. Kun kuulen jonkun sanovan fraasin "kohtalo saattoi meidät yhteen", en välttämättä epäile sitä lainkaan. Joskus kahden ihmisen väliselle kohtaamiselle on voinut olla niin paljon mutkia matkassa, etten luottaisi sitä täysin sattuman piikkiin. Jotenkin se kohtalo on siellä vedellyt juuri oikeista naruista, ja me sätkynukkeina sitä totelleet. Se on oikiastaan aika siisti homma, jokanen tyyppi tässä elämässä on jostakin syystä mukana. Osana isompaa kokonaisuutta. Muutamat käy vaan kääntymässä, jotkut kestää vähä pidemmän ajan ja kivat hassut läpi elämän.
Surullista sinänsä, ettei aina ole omassa päätäntävallassa keitten naamoja sitä saapi kattella. Välit voi mennä helposti, jos väliin tulee pitkä matka, muita ihmisiä tai pari metriä maatamultaahiekkaa. Vittumaisimpia on ehkä erimielisyydet, riidat ja väärinymmärrykset joita kukaan ei koskaan selvitä. Yritin tässä pari kuukautta sitten selvittää yhtä semmosta. Se oli oikeastaan aika hassu juttu. 
Mutta ehkä voisin perua pari aiempaa sanaa (ja kyllä, helpoin olisi pyyhkiä se teksti pois ja kirjoittaa uudelleen ja jättää tämmönen turha selitys pois, mutta tänään oon tämmösellä tuulella), kaikista vittumaisin tilanne on: sie oot ollu jo usiamman vuojen toisen kaveri, enemmän ja vähemmän näkien, kuitenki aina hyvissä väleissä. Sitten, aivan yhtäkkiä, tämä kaveri lopettaa yhteydenpidon. Yrität aina välillä jutella jotain, kaverin asenne on luokkaa "i don't give a fuck". Mietit pitkään syvällä pienessä mielessäsi, mitä olet mahollisesti tehny väärin. Vastausta ei koskaan kuulu, mutta joku kaunis päivä tämä kaveri ilmoittaa jälleen olemassaolostaan, juttelee kuin mitään välirikkoa ei olisi koskaan ollukkaan. !wtf? Nojoo, shit happens.

On muutes melkosen kuumottavia ajatuksia näin aamuyöstä, ehkä pitäis lopettaa kahvinjuonti, että elimistö sammuttais ittensä semmosessa turvallisessa vaiheessa. Ennenko tulee liian hämmentäviä juttuja julkisuuteen. 
Unille on paineltava, kaakaomukin kans vanhoja aku ankkoja lukemaan. Sitä ennen iltarööki ja hampaiden pesu. Huomenna jaksettava puunata kämppä kuntoon ennenku porukat saapuu paikalle.. 

Joten hyviä aamuja ja unia ja iltoja ja päiviä!


ps. kävin tänään palauttamassa pulloja! sain seittemän euroa ja kakskytäviis senttiä. niillä ostin maitoa, pitsapohjia, tonnikalaa ja ananasta, sit tein pitsaa, ja ne oli aika hyviä. ja keitin kaverille kahvia, johon laitoin sitä maitoa. niin ja kastelin kukat! ja söin kaikki äipykän suklaat. ja otin lakanat pois kuivurista. ja melkein ajoin nurtsin, mutta ihana naapuri ehti ensin. siinä välissä kuuntelin ihmissuhdeongelmia ja illan päälle koin paniikkikohtauksen pitkästä aikaa. nyt iski kaakaohimo ja aamukahvimaidot on äkkiä tuhottu. jännää tämä elämä.

pps. kuulin kans ehkä tähän asti hassuimman syyn sille, miks pussailla silmät auki. voi kuulemma nukahtaa muuten. aika epäkiihottavaa suuteloa pittää siinä vaiheessa olla.

suomirokkiyön soittolista:

e.v.v.k.
näin kulutan aikaa
pahempi toistaan
tämän taivaan alla
jeesus tulee
ekstaasiin



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti