tässä lisäinfoa alasta!
Kaksi vuotta sosiaali- ja terveysalalla oli melko lailla ajantuhlausta. Ylisuuri määrä poissaoloja kerty, kun kinostuskiikarit olivat päivä päivältä enemmän tai vähemmän hukassa. En toki sano etten siellä oisi mitään oppinu, kyllähän sieltä paljon sai tietoa ja neuvoja ihan elämäänki. Mutta isoin opetus oli varmasti silti se, että eihän se miun ala sitten kummiskaan ollut, vaikka ihan varma siitä olin ysiluokan keväällä. Hui, ku miettiiki aikaa Mari viistoistaveenä, niin eihän sitä herranjumala ollu sillon hajuakaan mitä sitä elämältä tahtoopi. Ihan pitäis lailla kieltää, että sen ikäsenä pitäis jotaki valintoja tulevaisuutensa suhteen tehhä. No okei, joiltaki ja varmaan aika monilta se onnistu. Itellä kun kuitenkin ollu aina periaatteena se, että koulut käyään loppuun eikä lusmuilla ja vaihella aloja ja lopulta syrjäytyä sossupummiksi, niin oli aika kova pala tajuta se, että nyt joutuu kääntymään periaatteitaan vastaan. Nyt niitä vastaan on käännytty ja rajusti, eikä kaduta sitten tipan tippaa! Vaikka aika kaukana sossupummiudesta tässä ollaan. Eikä mulla nyt ole tieten niitäkään vastaan mittään, jokanen tallaa tyylillään.
 |
| tämä kansio lähti poistoon nyt heti hep |
Niin, ja sekin vielä että ulkona näyttää melkein kesäseltä ku aurinkoki paistelee pitkästä aikaa! Oli mukaisa istua terassilla, juopassa siinä kahavia ja poltella rauhassa tupakkia, ko ei ollu edes kylmä ja kiire päästä äkkiä takasin sisälle. Sisältä kaiku seinien läpi lempimusiikkia ja pää täynnä suuria suunnitelmia! Tästä on hyvä jatkaa päivää eteenpäin.
 |
| jiaaa! |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti